Mitä Bitcoin sitten loppujen lopuksi on. Mitä Bitcoinin lohkoketjuun tallennetaan ja miksi jotkut kokevat nämä tallenteet miljoonien tai jopa miljardien dollareiden tai eurojen arvoiseksi. Mitä me siis siirrämme digitaalisten allekirjoitusten avulla?
Digitaalinen voi olla harvinaista
Aivan kuten Kuinka Bitcoinia käytetään? artikkelin esimerkissä, myös tässä tapauksessa vertaamme hieman Bitcoinia ja BitTorrentia keskenään. BitTorrentin tapauksessa meitä ei juurikaan kiinnosta, millaista ja kuinka paljon sisältöä vertaisverkkoon ladataan. Kuka tahansa voi esim. jakaa koko sekalaisen kovalevynsä sisällön muiden käyttäjien kanssa ilman ongelmia ja “mitä enemmän, sen parempi” -periaate lieneekin kokonaisuuden kannalta suotuisampi. Kaikilla on siten enemmän ladattavaa
Hajautetussa taloudellisessa järjestelmässä tämä lähestymistapa ei kuitenkaan toimi. Jos kaikki voisivat lisätä tileilleen niin paljon saldoa kuin haluaisivat, säilytettävien yksiköiden arvo luonollisesti romahtaisi. Kukapa ei käyttäisi mahdollisuutta “painaa itselleen rahaa” aina kun tarve niin vaatii. Mutta jos kaikki voivat luoda lisää rahaa, niin miksi se olisi arvokasta?
Vastaavasti, jos joku tallentaa elokuvansa BitTorrent järjestelmään ja muut käyttäjät lataavat sen itsellen sekä levittävät sitä lisää, tämän elokuvan arvo putoaa. Sehän on nyt saatavilla useasta paikasta. Lähetämme edestakaisin vain kopioita ja kukaan ei varsinaisesti luovu mistään.
Törmäämme haasteeseen: Miten kehittää järjestelmä jossa digitaalista sisältöä voidaan lähettää toiselle ilman että sen arvo laskee. Miten varmistamme, että jos joku esim. fyysisen rahan tavoin antaa toiselle setelin, hän on varmasti luopunut tästä rahasta. Mitä jos hän onkin säilyttänyt kopioita setelistä ja yrittää käyttää sitä uudestaan.
Digitaalisten allekirjoitusten avulla ratkaisemme ongelman, “ Kuka saa tehdä muutoksia tietokantaan” , mutta Bitcoinin arvon kannalta oleellinen kysymys on: “ Kuka saa luoda uusia yksiköitä tietokantaan? “. Myös tämän ongelman ratkaisuun käytetään erästä teknologiaa 1990-luvulta, jota kryptografiasta kiinnostunut tietojenkäsittelyn tohtori Adam Back pohti ensin käyttävänsä varsin erilaiseen ongelmaan. Hän nimittäin yritti vaikeuttaa roskapostien lähettämistä lisäämällä niiden lähettämiseen kuluerän.
Proof Of Work, eli todiste työstä (teknisen osion varoitus)
Ajatus oli että, hajautusarvo-kryptografian (engl. HASH) avulla sähköpostin lähettämiseen liittyisi pakotettu tarve käyttää pieni määrä tietokoneen laskentatehoa, joka sitten toimii todisteena “tietokoneen tehdystä työstä”. Laskentatehon määrä ei vaikuttaisi juurikaan ns. tavallisiin käyttäjiin, mutta tekisi esim. miljoonien sähköpostien lähettämisen kerrallaan kalliiksi. “Spämmääjien” olisi nimittäin pakko investoida tuntuvasti tehokkaampiin laitteistoihin sekä niiden käyttämään sähköön yms.
Bitcoinin kannalta oleellista oli myös se, että Proof Of Work järjestelmän avulla pystyttiin helposti varmentamaan tehdyn laskennan tapauskohtainen yksilöllisyys. Samaa työtodennusta ei pystytä käyttämään eri yhteyksissä ja siten se oli sopiva tapa myös uusien Bitcoinien luontiin. Koska tässä luonnissa oli tehdyn työn kautta samoja vertauskuvallisia piirteitä kuin kullankaivuussa, toimenpidettä alettiin kutsumaan Bitcoin louhinnaksi.
Bitcoin louhinta siis tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tietokone ohjelmoidaan laskemaan pitkää kryptograafista yksilöllistä numerosarjaa. Jos tietokone löytää oikean numerosarjan, se saa palkkioksi oikeuden luoda tietyn määrän uusia yksiköitä järjestelmään. Tämä määrä pienenee ja puolittuu (engl. HALVING) noin neljän vuoden välein Bitcoinin kehityksen mukana. Laskentapalkkion lisäksi louhijat saavat pitää myös lohkoketjun siirtojen “toimituskulut”. Käsittelemme laskenta-palkkion puolittamista ja toimituskuluja enemmän artikkelissa Bitcoin & Lohkoketju.
Digitaalisten allekirjoitusten ja työtodistuksen lisäksi Bitcoinin luoja Satoshi Nakomoto kuitenkin lisäsi soppaan vielä oman “taikansa”, jota pidetään yhtenä tämän kryptovaluutan suurimpana innovaationa. Nimittäin louhimisen vaikeusasteen, joka päivittyy tietyn ajan välein. Vaikeusaste varmistaa puolestaan sen, että louhijoiden laskettava numerosarja ei olisi missään vaiheessa liian helppo, tai liian vaikea. Näin Bitcoineja syntyy maailmaan tasaiseen tahtiin ja Bitcoin saa kullan tavoin takeen siitä, että kukaan ei suuriakaan resursseja käyttämällä voisi romahduttaa Bitcoinin arvoa valtavalla tuotantopiikillä.
Mitä Bitcoin sitten on? Bitcoin voidaan nähdä digitaalisena kultana, joka on tuotettu tietokoneen laskentateholla. Joidenkin mielestä Bitcoinin suurin saavutus onkin vallankumouksellinen keino yhdistää fyysinen ja digitaalinen maailma tavalla jota ei ole ennen nähty.
Suosittelemme lukemaan seuraavaksi: Bitcoin & Lohkoketju