Muutaman vuoden lievän hiljaiselon jälkeen Bitcoin nousi 2020-2021 vuoden taitteessa jälleen vahvemmin otsikoihin, kun yhden kolikon arvo ylitti $50,000 ja mm. teknologiamoguli Elon Musk päätti sijoittaa siihen 1,5 miljardia dollaria yrityksensä Teslan varoja. Bitcoin, joka on eri medioissa julistettu kuolleeksi jo ainakin yli 400 kertaa on tätä artikkeliä kirjoitettaessa säilyttänyt jonkinnäköistä arvoa ns. fiat rahassa mitattuna jo vuosikymmenen ajan. Tämä alkaa olemaan varsin merkittävä ajanjakso.
Bitcoinin menestyksestä huolimatta, ne henkilöt jotka ovat seuranneet alaa vähän pidempään tuntuvat törmäävän jatkuvasti samoihin keskusteluihin. Tämän mystisen kryptovaluutan arvoa kutsutaan usein järjettömäksi kuplaksi, joka Hollannin 1600-luvun tulppaanikuplan tavoin vain odottaa lopullista puhkaisua. Monien mielestä Bitcoin myös tuhoaa sähkönkulutuksellaan maapallon, sitä hallitsevat ilkeät totalitääristen valtioiden johtajat, sen pääasiallinen käyttötarkoitus on lähinnä rikollisten rahanpesu ja lopuksi kvanttitietokoneet vielä murtavat koko protokollan tarvallisuusoletukset.
Mm. Bitcoin Obituaries rekisteröi julkaisuja Bitcoinin kuolemasta: Bitcoin Obituaries – “Bitcoin is Dead” Declared 400+ Times
Tervettä kritiikkiä vai tietämätöntä panettelua?
Terve skeptisyys on tällaisen uuden teknologian kohdalla tietenkin tärkeää ja monet edellä mainituista kohdista voivat kuulostaa varsin järkeviltä. Varsinkin kun niistä uutisoidaan luotettavilla julkaisualustoilla kuten esim. Kauppalehti jne. Ja varsinkin kun kantaa ottavat ihmiset omaavat titteleitä kuten Pääekonomisti tms. Mutta jos Bitcoinin kokonaisarvo on nyt jo vuosia pyörinyt kymmenissä, sadoissa tai jopa tuhansissa miljardeissa, miten se sitten jatkaa menestystään vuodesta toiseen? Tämä tuntuu olevan se aihe, johon esim. nämä pääekonomistit tuntuvat paneutuvan varsin harvoin. Voisiko näillä Bitcoinin vastaisilla argumenteillä olla omat vasta-argumentit?
Suomalainen sivusto Bitcoinkeskus ( www.bitcoinkeskus.com — https://twitter.com/BTCkeskus ) on jakanut Twitterissä monia kriittisiä kirjoituksia Bitcoiniin liittyen ja pyrkinyt luomaan keskustelua asian tiimoilta.
Bitcoin vs. Hollannin tulppaanikupla.
On yleisesti tiedossa, että Bitcoinin hinta kuplautuu ajoittain, eli tietyin väliajoin sen hinta nousee moninkertaiseksi hyvin nopeassa ajassa, jonka jälkeen hinnat ovat kokeneet merkittävän korjausliikeen alaspäin . Viimeisin suurempi “puhkeaminen” tätä artikkeliä kirjoittaessa on ollut vuosien 2017/2018 taitteessa. Yleensä kriitikot kuitenkin unohtavat, että Bitcoinin hinta on toistaiseksi myös lähtenyt aina romahduksen jälkeen uuteen nousuun ja suuressa kuvassa Bitcoinin hinta on jatkuvasti noussut jo vuosikymmenen ajan. Myös teoria louhintapalkkion puolituksesta johtuvasta markkinasyklistä jätetään järjestäen huomioimatta.
Käytännössä, jos joku on ostanut Bitcoinia vaikka 100€:lla kuukaudessa 12 kk ajan missä tahansa vaiheessa Bitcoinin historiassa, hän on euroissa mitattuna lähes varmasti voiton puolella sijoituksensa suhteen. Tulppaanimaniassa pääasiallinen hinnan nousu tapahtui vain muutaman kuukauden ajan (kuva) ja kuplan puhkeutumisen jälkeen koko tulppaaneihin sijoittaminen painui historiaan. Ehkä meidän pitäisi siis Bitcoinin kohdalla kysyä: “Missä vaiheessa vuodesta toiseen jatkuvista pienemmistä kuplista toipuva järjestelmä lakkaa olemasta kokonaisuudessaan kupla?”.
“ Tulppaanimania oli Alankomaissa vuosina 1634–1637 tapahtunut sijoituskupla, jossa vastikään markkinoille tulleiden tulppaanisipuleiden hinnat kohosivat ennätyslukemiin ja lopulta romahtivat. Korkeimmillaan tulppaanien hinnat olivat vuonna 1637. Tulppaanimaniaa pidetään yhtenä ensimmäisistä taloudellisista hintakuplista. “
Lainaus wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulppaanimania
Totalitäärinen Kiina hallitsee Bitcoinia.
Tämä on tietenkin laaja aihe. On yleisesti tiedossa, että hyvin suuri osa (arviot vaihtelevat tällä hetkellä 40% – 70% välillä) Bitcoinin louhintatehosta on keskittynyt Kiinaan. Tämän perusteella on aika helppoa heittää ilmaan väite, jonka mukaan Kiina hallitsee Bitcoinia. Tämä saattaa kuulostaa järkevältä, sillä louhijat käytännössä rekisteröivät transaktiot ja voivat siis teoriassa päättää mitä siirtoja ne hyväksyvät. Näin Bitcoin ei oikeastaan olisi “sensruurin kestävä”. Käytännössä tällaista sensuuria ei kuitenkaan ole nähty oikeassa elämässä ja louhintakeskuksia on perustettu yhä enemmän hajautetusti ympäri maailmaa. Trendi louhinnan suhteen tuntuu siis selvästi olevan pois päin Kiinasta.
“Kiina hallitsee Bitcoinia” teoriassa ei myöskään usein ole otettu huomioon, että vertailuissa verrataan yleensä ns. louhimispooleja (kuten esim. Slushpool tms.), eikä varsinaisia louhijoita. Monet louhujat siis liittyvät taloudellisista syistä isompaan louhija-ryhmittymään, eli pooliin. Suurin osa yksittäisistä louhintakeskuksista eivät fyysisesti ole kenenkään yhden tahon hallinnassa, eivätkä kaikki Kiinalaisen tahon pooliin kuuvuvat louhijat välttämättä edes toimi Kiinasta käsin.
Työn alla on myös teknisiä ratkaisuja kuten BetterHash -projekti, joiden avulla myös yksittäiset louhijat voisivat valita omat transaktiot lohkoon, jolloin poolien valta vähentyisi selvästi. Pelätyn ns. 51% hyökkäyksen järjestäminen on hyvin vaikeaa jo nyt ja BetterHash yms. tekisivät siitä käytännössä merkittävästi vaikeampaa. Louhijat ovat lopulta vaan palveluntarjoaja Bitcoin järjestelmälle ja yksi osa koko systeemiä. Eivät siis mitään ylivaltiaita. Jos Kiinalainen louhija ei suostu hyväksymään tiettyjä siirtoja, se tullaan hyväksymään jossain muualla.
Louhinnan keskittyminen Kiinaan on ehdottomasti haaste Bitcoinille, sillä edellä mainittu arvioitu 40% – 70% on merkittävä luku hajautusta silmällä pitäen. Emme voi kuitenkaan missään tapauksessa väittää, että Kiina hallitsee Bitcoinia.
Bitocoinin sähkönkulutus on hukkaa, joka tuhoaa maapallon.
“Bitcoin kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin Argentiina” on otsikko, joka luonnollisesti pelästyttää monet Bitcoinista kiinnostuneet. Ilmastomuutoksen haasteiden myötä tämä on ymmärrettävää.
Bitcoinin louhinnan sähkönkulutusta ei kuitenkaan voi verrata yhteenkään valtioon, vaikka niiden wattimääräiset numerot olisivatkin samat. Syy tähän on se, että maailman sähköntuotanto ei ole optimaalista ja maailmassa tuotetaan kulutukseen nähden paljon enemmän sähköä. Valtiot joutuvat varmistamaan sähkönsaantinsa siten, että heidän asukkailla olisi sähköä myös suurimman tarve-piikin aikana. Koska sähkön varastointi on hankalaa, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienemmän tarpeen aikana tuotetaan ns. ylijäämäsähköä. Siksi esim. yösähkö on päiväsähköä halvempaa. Yöllä sähkölle on vähemmän kysyntää ja koska sähkön siirtäminen ei usein ole kustannustehokasta, se kannattaa myydä pois “hinnalla millä hyvänsä”.
Bitcoinin louhinta iskee nimenomaan tuohon markkinarakoon. Louhijat etsivät jatkuvasti halvinta sähköä ja päätyvät siten usein käyttämään juuri ylijäämäsähköä, jota kukaan muu ei mahdollisesti käyttäisi. Siksi voimme olettaa Bitcoinin olevan myös erittäin suopea uusiutuvien energianlähteiden kehitykselle. Esim. aurinkovoiman suuri haaste on tasainen energiantuotanto ja varastointi. Yöllä energiaa ei tule lainkaan ja päivällä sitä tulee liikaa. Tämä tarkoittaa väkisinkin ylijäämäsähköä. Jos ylijäämäsähkö pystytään louhimaan bitcoineiksi, se antaa lisää resursseja teknologian kehitykseen.
Esimerkkinä louhimisesta ns. perinteisessä teollisuudessa on Islannin alumiinin tuotanto. Alumiinin tuotanto kuluttaa hyvin paljon energiaa, jota Islannissa pursuaa maan uumenista enemmän kuin tarpeeksi. Koska sähkön siirto saarelta ei ole kustannustehokasta, Islanti “louhii” ylijäämäenergiallaan alumiinia. Tätä käytäntöä voidaan soveltaa myös Bitcoiniin.
Usein unohdetaan myös, että muutkin järjestelmät käyttävät sähköä. Ns. perinteinen pankkijärjestelmä vaatii valtavan infrastruktuurin. Jokainen ilmastoitu toimisto, kortinlukija, tietokanta serveri ja kullan säilytystila ovat merkittäviä energian kuluttajia. Myös koko termi “hukka” on ongelmallinen. Ovatko myös jouluvalot ja luksusristeilijät hukkaa? Mikä määrä Internetin käytöstä on tämän näkemyksen mukaan täysin turhaa hukkaa? Miksi mahdollisen vallankumouksellisen uuden talousjärjestelmän ylläpito on ylipäätään hukkaa? Mehän saadaan käyttöön järjestelmä, jossa ihmiset voivat lähettää jotain arvokasta toiselle puolella maailmaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Aivan kuten kaikki muu, jos joku on valmis maksamaan tästä palvelusta, niin “hukka” tuntuisi olevan varsin väärä tapa lähestyä aihetta.
Bitcoin on rikollisten rahaa ja sitä käytetään lähinnä rahanpesuun ja huumekauppaan.
Tämä aihe on ehkä jopa hieman hupaisa. Jokainen taloutta seuraava ihminen on törmännyt uutisiin, jossa maailman merkittävimmät pankit kuten Deutsche Bank saavat miljardiluokan sakkoja rahanpesusta. Tämän lisäksi Yhdysvaltalaisten megapankkien suuria asiakkaita ovat todistetusti olleet esim. Meksikolaiset rikollis-kartellit. Tämä edellä mainittu toiminta toteutuu pääasiassa maailman reservivaluuttana tunnetulla Yhdysvaltain dollarilla. Kaikkien kryptovaluuttojen rikollisuuteen yhdistetyt transaktiot ovat vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan 0.34% kaikista siirroista.
Lähde: Yle: Ainutlaatuinen tietovuoto paljastaa, miten likainen raha liikkui pankkijärjestelmän läpi
Kvanttitietokoneet tuhoavat Bitcoinin.
Yleisin tekninen Bitcoinin ongelma lienee protokollan kryptografian mureneminen. Väite, että kvanttitietokoneet murtavat Bitcoinin salauksen ja sitä kautta koko järjestelmä tuhoutuu.
HUOM! Tämän artikkelin kirjoittaja ei ole kryptografi, eikä kvanttifyysikko, joten luottaa tässä asiassa täysin kolmansien osapuolten arvioihin.
Asiantuntijat tuntuvat olevat tästä uhasta yhtä mieltä. Kvanttitietokoneen kehitys ei ole liikkumassa kovin suurella nopeudella siihen suuntaan, että sillä pystytään uhkaamaan Bitcoinin algoritmeja. Lisäksi, esim. Bitcoinin käyttämää SHA256 kryptograafista algoritmiä käyttävät tavalla tai toisella lähes kaikki tahot internetissä. Mukaan lukien perinteiset verkkopankkipalvelut ja erilaiset valtion virastoiden järjestelmät. Tämän takia kvanttitietokoneiden kehitystä seurataan hyvin tarkasti ympäri maailmaa.
Teoreettinen realistinen hyökkäys saattaa joskus tulevaisuudessa kohdistua Bitcoinin alkuaikojen yksinkertaisempiin P2PK (pay to public key) salausavaimiin, mutta tämä antaisi hyökkääjälle vain mahdollisuuden käyttää vanhempia kolikoita, eikä siten uhkaisi koko järjestelmää teknisellä tasolla. Vanhat kolikot voidaan kuitenkin siirtää tätä ennen uudempiin turvallisempiin osoitteisiin, jos niiden hallitsijat niin toivovat.
Aiheesta on kirjoittanut mm. Forbes: https://www.forbes.com/sites/rogerhuang/2020/12/21/heres-why-quantum-computing-will-not-break-cryptocurrencies/
Tämä artikkeli käsitteli vain muutamia aiheita ja Bitcoinilla on varmasti monia haasteita edessään. Kuten siis edellä mainittiin, terve skeptisyys on hyvästä ja suotavaa. Kukaan ei varmasti toivo, että ihmiset kärsivät sen takia, että he uskovat mahdottomaan järjestelmään. Artikkelin esimerkkien tarkoitus on kuitenkin huomauttaa, että ns. vedenpitävää kritiikkiä kysymykseen: “ Miksi Bitcoin ei voisi kehittyä ja menestyä myös jatkossa?” ei oikeastaan ole ja moni kriitikko ei joko selvästikään ole tutkinut omien väitteiden vasta-argumenttejä, tai pahimmassa tapauksessa jättää ne tarkoituksella huomioimatta.