Bitcoin on on termi jonka monet liittävät teknologiaan, kryptografiaan ja tietojenkäsittelyyn. Toisaalta se tuntuu myös liittyvän rahaan, talouteen ja jopa politiikkaan. Hyvä tapa etsiä vastausta kysymykseen ” Miksi Bitcoin? ” on lähteä liikkeelle alusta. Eli pyrkiä vastaamaan näihin erittäin olennaisiin kysymyksiin:
Miksi Bitcoin kehitettiin?
Mikä on Bitcoinin tarkoitus?
Mitä Bitcoinin kehittäjät yrittivät saavuttaa?
Mitä on raha?
Bitcoin ilmestyi internetiin vuonna 2008 (Bitcoin White Paper), mutta jotta ymmärtäisimme sitä paremmin meidän pitää palata historiassa pidemmälle taaksepäin ja siirtyä jopa filosofian puolelle. Meidän nimittäin täytyy ensin vastata kysymykseen: Mitä ylipäätään on raha ja valuutta?
Vaikka emme tätä arjen askareissa kovin usein mieti, suurin osa meistä ihmisistä pystyy ns. terveellä järkeilyllä päättelemään, että raha on alunperin kehitetty vaihtokaupan korvaajaksi. Ihmiset tarvitsevat vaihtokauppaa, jotta esim. omenatarhurin ei tarvitsisi syödä pelkästään omenia, vaan hän voisi syödä myös kalaa vaihtamalla omenatarhan omenia kalaan kylän kalastajan kanssa.
Vaihtokaupassa on kuitenkin suuri haaste. Minkä arvoinen on yksi omena suhteessa kalaan? Ja mitäs jos tällaiseen kaupankäyntiin liittyy myös kylän suutari, joka tarjoaa puolestaan palveluita. Kuinka monta omenaa tai kalaa kengän korjaus maksaa? Ja tarvitseeko suutari edes omenia juuri sillä hetkellä, kun omenatarhurin kengät kaipaavat korjausta. Puhutaan taloudellisesta ns. kaksinkertaisen yhteensattuman ongelmasta, joka pystytään ratkaisemaan teknologialla nimeltään raha. Rahalla on myös toinen erittäin merkittävä tehtävä, joka liittyy myös Bitcoiniin. Rahaa nimittäin pystytään säästämään. Eli omenatarhuri voi myydä omenasadon ja käyttää tästä kaupasta ansaitsemaa rahaa vasta silloin kun hänen kenkä hajoaa, tai hänen tekee mieli syödä kalaa. Raha onkin erittäin tehokas teknologia jos sitä käytetään sekä vaihtokaupassa että säästämisessä.
Raha ratkaisee siis hyvin monia ongelmia ja haasteita. Voidaan jopa väittää, että se on merkittävämpiä tekonologioita, jota ilman ihmisen sivilisaation kehitys nykyiseen muotoonsa ei olisi mahdollista.
Rahan käytön yleistyessä syntyy kuitenkin uusia haasteita, jotka voidaan myös yleistää kahteen katregoriaan. Ensimmäinen näistä on sensuuri. Kun rahaa käyttävien ihmisten määrä kasvaa, markkinoille ilmestyy uusia toimijoita turvaamaan ja helpottamaan rahan käyttöä. Nämä toimijat päätyvät yleensä erilaisiksi rahan käytön välikäsiksi ja päätöksentekijöiksi. Tällaiset keskeiset roolit puolestaan johtavat lähes aina ihmisluonteen mukaisesti oman edun tavoitteluun, joka tavalla tai toisella johtaa toisten rahan käyttäjien jonkin asteiseen sensurointiin.
Toinen syntyvä haaste liittyy rahan tuotantoon eli inflaatioon. Markkinoiden käytössä olevan rahan muuttuminen hyväksi säästämisen välineeksi, kannustaa niitä jotka siihen pystyvät, tuottamaan sitä mahdollisimman paljon lisää.
Edellä mainittujen kahden haasteen vuoksi onkin ymmärrettävää, että juuri tietyt hyödykkeet, joiden käyttöä on vaikea sensuroida, tai joita on hankala luoda lisää ovat historian aikana päätyneet palvelemaan rahana.
Keskittämätön digitaalinen kulta
Kuten monet tietävät, rahan käytön kehittyessä vuosisatojen aikana eräs jalometalli nimeltään kulta täytti parhaiten edellä mainitut kriteerit. Kultaa oli suhteellisen helppoa jakaa ja vaihtaa, eikä sillä ollut pysyviä etikettejä tai merkintöjä edellisistä omistajista tai käyttötarkoituksista. Tämä teki kullan sensuroinnista varsin vaikeaa. Kultakantaa oli myös kysynnästä huolimatta vaikeaa tuottaa nopeasti lisää, joka tarkoitti että kultaa pystyttiin käyttämään myös säästämiseen ilman pelkoa suurista arvon romahduksesta. Näin kultaa alettiin käyttämään myös valuuttana, eli valtioiden tai alueen rahana ja rahayksikköinä.
Kulta on kuitenkin historian aikana osoittanut myös rajoituksensa. Aitoa kultaa saattaa tietyissä olosuhteissa esim. olla vaikeaa erottaa väärennöksestä ja suurien kultamäärien säilytys ja varsinkin siirtäminen voi olla hyvinkin hankalaa varsinkin ääriolosuhteissa kuten sotatilat yms.
Kullan rajoitukset loivatkin usein käytäntöjä, jossa ns. kolmannet osapuolet vahvistivat kullan aitouden ja säilyttivät sekä siirtelivät sitä varsinaisten omistajien puolesta. Vuosien saatossa nämä kolmannet osapuolet muuttuivat sen verran tavallisiksi, että lopulta hyvin pieni määrä rahan loppukäyttäjiä näki kultaansa fyysisesti ja erilaiset kullan arvoa kuvastavat setelit ja kolikot ottivat sen paikan. Nykypäivänä tietenkin myös setelit ja kolikot ovat puolestaan saaneet väistyä digitaalisten valuuttojen tieltä ja raha on pääasiassa enää numeroita erilaisissa tietokannoissa. Ihmiset eivät siis enää omista vaikeasti sensuroitavissa ja tuotettavissa olevaa jalometallia, vaan luottavat kolmansien osapuolien vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Ratkaisuihin, jotka ovat käyttäjä ystävällisyydellään syrjäyttäneet kullan, mutta samalla pakottavat ihmiset riippuvaisiksi erilaisiin välikäsiin ja päätöksentekijöihin.
1990-luvulla kehittyi eräs liike, jonka nimi oli Cypherpunk. Tämän liikkeen unelma oli kehittää raha, joka palauttaisi yksilöille fyysiselle kultakolikon tarjoamat vapaudet nykyajan yhteiskunnassa. Internetissä toimivan digitaalisen kultakolikon, joka ei olisi riippuvainen luottamuksesta kolmansiin osapuoliin, vaan joka siirtyisi henkilöltä toiselle ilman mahdollisuutta sensuuriin, vakoiluun ja sattumanvaraiseen inflaatioon. Pitkän kehitystyön tuloksena vuonna 2008 julkaistiin Bitcoin.
Bitcoin ei missään tapauksessa ole ensimmäinen yritys luoda internet-raha. Samaa asiaa yrittää ja osittain jo ajaa esim. monille tuttu Paypal. Bitcoinia ja Paypalia tosin erottaa yksi hyvin oleellinen asia. Bitcoin on alusta alkaen suunniteltu “elämään omaa elämäänsä” ilman, että yksikään yksittäinen taho kuten valtiot tai yritykset pystyisivät päättämään sen kehityssuunnasta ja tämä oli jotain mitä maailma ei ollut vielä ikinä kokenut. Keskittämätön digitaalinen kulta.
Suosittelemme lukemaan seuraavaksi: Missä Bitcoin on?